Viisi vinkkiä välttää hysteriaa
Aina toisinaan saa huomata, että erinäiset asiat saavat aikaan hysterian ja ihan ihmeellisen kakofonian. Tässä on useimmiten kyse siitä ettei ymmärretä asiaa ja sen koko kokonaisuutta ja omat uhkakuvat lähtevät yhteisössä helposti vyörymään lumipallon lailla eteenpäin.
Näihin erilaisiin tilanteisiin olen törmännyt paitsi omassa elämässäni niin myös työelämässä. Joskus tuo hysteria saavuttaa mielettömät mittasuhteet ja saa aikaan pahaa jälkeä ihmisten elämässä. Sitä voidaan käyttää myös vipuvoimana jonkin oman edun tai intressin ajamiseen. Harvemmin siinä omassa hysteriassa sitten tulee ajateltua, mitä sen seuraukset muille aiheuttaa. Tänä päivänä hyvä esimerkki on some ja media yleensä. Nopeasti voidaan saada aikaan juoru tai juttu, jonka alkuperää ei ole riittävästi tarkastettu eikä välttämättä ymmärretä koko kokonaisuutta, josta juoru on lähtenyt liikkeelle. Sitä voidaan paisutella ja saada se näyttämään tosi pahalta. On harmi, kun kukaan ei osaa pysähtyä ja etsiä tarkemmin tietoa tai selvittää tiedon oikeaa laitaa. Tämä saa aikaan tunteen, että on kyse tarkoituksenmukaisesta mustamaalaamisesta ja sen takana on myös jotain muuta, minkä ymmärtämiseen voi mennä jonkin aikaa.
Toisinaan eteen voi tulla uudenlaisia työelämän haasteita ja työtehtäviä. Ne on voitu luokitella tarkkuutta vaativiksi ja siinä saatetaan tarvita myös erilaisia suojautumisvälineitä. Itse toimenpide ei välttämättä ole vaikea, mutta vaadittava suojavarustus ja tarkkuus voivat saada aikaan sen, että tehtävä koetaan liian vaativana, vaikka siihen annettaisiin koulutuskin. Omien ajatusten "möröt" saavat mielen työstämään näkökulmia miksi työtehtävä ei sovi itselle tai omalle tiimille. Siitä voidaan haluta luopua, koska se koetaan liian vaaralliseksi tai aikaa vieväksi. Pian tämä ajatus voi tarttua kaikkiin tiimin jäseniin ja kaikki kieltäytyvät tehtävästä sen erityisluonteeseen vedoten. Onkohan kumpikaan tilanne tuttu sinulle?
1. On tärkeää pysähtyä aina uuden asian äärelle. Miten minä tämän ymmärrän? Onko tämä asia ennestään minulle tuttua? Jos niin millaisissa asiayhteyksissä? Miten ne ymmärrän? Millaiseen kokonaisuuteen ne liittyvät? On tärkeää puntaroida oma ymmärryksensä ja sen mahdollisuus, että asiaa ei ole ymmärtänyt aivan oikein.
2. Hae asiasta tai ilmiöstä tietoa. Miten tämä tieto näyttäytyy oman näkemykseni rinnalla? Onko tieto oikeaa tietoa vai sisältääkö se mahdollista propagandaa? Tunnistanko luotettavat tiedon lähteet?
3. Pidä jalat maassa, älä luo kauhuskenaarioita. Tunnustele miltä itsessäsi sisällä tuntuu ja sano sanat itsellesi ääneen, jolloin tulet kuulleeksi itseäsi. Miksi tämä asia puhuttelee minua niin kuin se puhuttelee? Miksi se pelottaa, tuntuu hankalalta tai vaikealta? Mikä minussa ja kokemusmaailmassani herättää minussa nämä tuntemukset? Tämä lisää itsetuntemusta ja auttaa saamaan asialle mittasuhteet, kun käy itsensä kanssa vuoropuhelua.
4. Keskustele muiden kanssa asiasta asiana, onko jollakin muulla asiasta tietoa. Kuuntele näkökulmia ja korjaa väärää tietoa. Kyseenalaista äläkä ota kaikkea tietoa vastaan suodattamatta. Tutustu kriittisen ajattelun elementteihin.
5. Älä lähde mukaan hysteriaan, vaan pysäytä itsesi ja muut pohtimaan asiaa myös muilta näkökulmilta ja hysterian negatiivisilta vaikutuksilta ei vain itseenne vaan kaikkiin, joita se koskettaa.
On tärkeää miettiä aina mihin omalla viestimisellään pyrkii ja mikä on toisen pyrkimys asian viestimisessä. Meillä on tapana piiloviestiä, välillä emme edes itse tunnista mitä ja miksi. On hyvä opetella tuntemaan itseään ja omia ajattelumallejaan, koska ne vaikuttavat toimintaamme.
Kevään aurinkoa!