Vaatimuksista ja parisuhteen puutteiden tarkastelusta kohti hyväksyntää

09.03.2019

Näytämme rakkautemme ja kiintymyksemme usein eri tavoin parisuhteessa.  Toiselle on tärkeää, että voi arjen teoilla auttaa toista. Toiselle sanat merkitsevät enemmän kuin teot. Toiset janoavat yllätysmatkoja tai -lahjoja. Jokainen kaipaa jotakin sellaista miten saa kokea sitä omaa erityisyyttä ja ainutkertaisuutta parisuhteessa.

Muutamia kertoja olen ihmetellyt, kun pariskunta kertoo suhteen ongelmista niin on koettu toisaalta huonona se, että puoliso tekee kodin askareita rakkauden osoituksena. Arjen sujuvuuden huolehtimista ei osata nähdä rakkauden tekona. Se ikään kuin pidetään itsestään selvyytenä ja osana arkisia askareita. Samalla toiselta vaaditaan vielä lisää rakkauden osoittamista. Ei nähdä sitä miten puoliso yrittää tekojen kautta osoittaa rakkauttaan. Usein olen kuullut kuinka toinen laittaa ruuan koko perheelle, siivoaa kotia ja huolehtii vielä lasten harrasteista. Ihmetellessäni mitä toinen tekee, kerrotaan usein, että hän on sohvalla raskaan työpäivän jälkeen. Usein kuitenkin molemmat osapuolet ovat olleet pitkän päivän töissä. Kuulostaisiko reilulta omassa parisuhteessasi? Eikö arjen tekojen kautta rakkautta voi osoittaa molemmat eikä pelkästään toinen? Eikö ole hienoa, kun toinen osaa osoittaa rakkauttaan käytännönläheisesti?

Kuinka paljon rakkautta pitäisi toiselle tunnustaa ja kuinka monin eri tavoin, jotta se olisi riittävästi? Miten pitäisi toinen huomata päivän aikana? Kuinka monta kehusanaa on tarpeeksi? Osaammeko ilmaista riittävästi sitä mitä toinen odottaa? Onko se toisen tai itsemme  odottama määrä hyvää palautetta realistinen? Entä osaammeko poimia ja kuulla ne toisen antamat positiiviset viestit itsestämme yhdessä käymästänne keskustelusta? Toisen voimavaroja ja vahvuuksia voi huomioida keskustelusta samalla tavoin kuin niitä itselle osoitettuja positiivisia viestejä. Joskus ihan harjoituksen vuoksi on hyvä istahtaa puolison kanssa pöydän ääreen ja pyytää kertomaan tarina omasta päivästään. Samalla itse voi tehdä havaintoja millaisia vahvuuksia toisella on ja kirjata ne ylös. Tämä harjoitus soveltuu yhdessä tehtäväksi. Alla on esimerkki siitä miten kertomista voi havannoida.

Tarina: "Oli kiireinen päivä. Vein lapset hoitoon, annoin suukot, ajoin töihin - olin vielä etuajassa paikalla. Minulla oli palaveri, jossa koin onnistuvani saamani palautteen perusteella."

Havainnot: "Olet huolehtiva äiti, joka osoittaa lapsilleen rakkautta suukoilla.  Olet myös täsmällinen ja vastuullinen työntekijä, jonka työpanosta arvostetaan."

Samalla voimavarojen yhdessä näkyväksi tekeminen voi vahvistaa niin yksilöllisesti puolisoita kuin parisuhdetta. On hyvä pysähtyä havaitsemaan itseään, puolisoaan ja yhteistä elämää. Mitkä asiat/ihmiset/toimintatavat kantavat elämässä eteenpäin.

Osa odottaa jatkuvia yllätyslahoja tai -matkoja. Näissäkin olisi hyvä huomioida vastavuoroisuus ja se mistä se oma puoliso on oikeasti kiinnostunut. Häntä ei välttämättä kiinnosta ne samat asiat kuin mitä itseämme kiinnostaa. Tämä on hyvä pitää mielessä lahjaa mietittäessä. Tässä aiheessa palaamme jälleen siihen miten toisemme kohtaamme. Kohtaammeko toisemme yhteiseen suutaan edeten vai ainoastaan omia mielenkiinnon kohteita kohti pyrkien?  On eri asia, kun molempien kiinnostuksen kohteita ja toiveita huomioidaan tasapuolisesti, silloin se on yhteiseen hyvään pyrkimistä. Vai mitä ajattelette?

Rakkautta viikonloppuunne!