Suunnitelmasta toiseen ja sataa oikeaan

Suunnitelma siihen ja tähän sekä sitten, kun.... Kuulostaako tutulta? Lataamme arkemme ja elämämme täyteen suunnitelmia, odotuksia ja jos jonkin sortin etenemisohjelmaa. Koska olet viimeksi oikein pysähtynyt pohtimaan mihin olet menossa ja miksi on niin kova kiire?

Omassa elämässä aikuinen usein ensin suunnittelee koulutuspolun, hakee niihin työpaikkoihin ja sille alalle töihin mikä itseä kiinnostaa. Joskus sinnekin mikä ei niin kiinnosta, mutta se kuitenkin mahdollistaa oman työuralla etenemisen. Parisuhteelta on omat odotukset niin puolison ominaisuuksien kuin yhteisen elämän suhteen. Hyvä, jos elämän haaveet kohtaavat ja odotukset yhteiselle elämälle. Lapsille ja heidän kasvatukselleen, päivähoidolleen, koululleen ja opiskeluilleen voi olla myös hyvin vahvat odotukset ja suunnitelmat. Samoin heidän sosiaalisille ympyröilleen; millaisia ystäviä, seurustelukumppaneita tai harrastuksia lapsella on. Samaa pohdintaa voidaan harrastaa myös omissa sosiaalisissa yhteyksissä.

Kaiken suunnitelmallisuuden äärellä on hyvä joskus pysähtyä kuuntelemaan omia todellisia tarpeitaan. Olla läsnä itselleen on tärkeä taito. Joskus omien suunnitelmien keskellä voimme unohtaa kysyä mitä meille kuuluu? Siis oikeasti kuuluu. Ei sellainen tyypillinen vastaus, että "Ihan hyvää, kiitos kysymästä." Itse olen useasti pysähtynyt kysymyksen äärelle. En halua ajatella vastausta vain työminän, perheminän, ammattiminän, harrasteminän, lapsiminän, vanhempiminän, puolisominän tai ystäväminän näkökulmasta. Vaan kokonaisen itseni kautta. On päivän selvää, että jokainen eri roolimme vaikuttaa siihen millainen kokemuksemme on, siitä mitä meille kuuluu. Mitä ennemmän ristiriitoja eri rooleissamme on sitä kuormittuneempia olemme ja sitä enemmän se vaikuttaa kaikkiin rooleihimme ja siten ihmissuhteisiimme. Mitä enemmän taas meillä on asiat kunnossa eri rooleissa sitä paremmin meillä menee niin itsemme kuin muiden kanssa.  Aina jollakin osa alueella on ristiriitaa tai korjattavaa, mikään osa-alue on harvemmin täysin eheä.

On hyvä pysähtyä tutkimaan itseään ja omia tarpeitaan. Peilata välillä itseään, sillä usein olemme taitavia peilaamaan muita ja hakemaan korjattavaa muista. On hyvä ymmärtää myös se näkökulma, että oppimalla kuuntelemaan itseään ja omia tarpeitaan suhteutuminen myös muihin muuttuu. Tämä edellyttää ymmärrystä siitä, että oivaltaa kuinka vaikeaa on muuttaa itseään ja omia toimintatapoja. Se ei ole mahdotonta, mutta vaatii sitoutumista itsensä kanssa työskentelyyn. Samalla usein oivaltaa sen ettei toista voi muuttaa, vaan toisen tulee itse oivaltaa tarve muuttua (jos sitä tarvetta on).

Ennenkuin suuntaat sata lasissa kohti seuraavaa suunnitelmaa tai ideaa kohti pysähdy hetkeksi itsesi äärelle ja kuulostele omia voimavaroja, tarpeita, odotuksia ja sisäistä ääntäsi. Kun unohdamme pysähtyä kaiken mielenkiintoisen ja kiireen täyttämän arjen keskellä voimme vetää itsemme uuvuksiin. Elämä voi olla täynnä mielenkiintoisia hankkeita, työtehtävä, koulutuksia ja erilaisia tapahtumia. Ne voivat imaista voimavaramme yllättäen tyhjiin, jos emme pidä varaamme. Muistathan siis huolehtia itsestäsi, pysähtyen ja kuunnellen tarpeitasi? Suunnitelmallisuus on ihan ok, jos se ei laita koko elämää suorittamiseksi.

Aurinkoisia kevätpäiviä, kesä on kohta täällä!