Surun kosketus - anna surulle aikaaa

Suru tulee kohdalle usein ennalta ilmoittamatta ja pyytämättä. Jokainen kokee surua eri tavalla, surun määrää ei voi mitata. Suru koskettaa meitä kaikkia elämän aikana jollakin tapaa, kukaan ei välty surulta. Suru on hyvin luonnollinen tapa reagoida niihin menetyksiin ja elämän eteen tuomiin vaikeuksiin, joita koemme.  Suru on mielemme työkalu sopeutua näihin elämässä kohtaamiimme negatiivisiin muutoksiin.

Suru nostaa erilaisia tunteita pintaan on epäuskoa, kaipausta, ikävää, pelkoa, vihaa ja/tai pettymystä. Joskus voimme kokea surun hetkellä myös syyllisyyden tunteita tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Suru tuo tullessaan myös itkun, itku puhdistaa vaikka välillä voi olla tunne, että kyynelkanavat ovat kuivuneet itkun määrästä. Pahimmillaan suru tuntuu kehossa kipuna, keho reagoi menetykseen. Oma elämänhalu voi mennä hetkellisesti ja voi kokea kuolemankaipuuta, kun elämän merkityksellisyys saattaa kadota vaikeuksien tai menetyksen myötä. Suru vie voimat, voi kokea ahdistusta tai olla alakuloinen.

Se miten kohtaamme surun on kiinni paljon omasta elämänkokemuksestamme; aiemmista kokemuksistamme ja menetyksen tai elämän vaikeuksien merkityksestä itsellemme sekä omalle elämällemme että unelmillemme. Surun määrä  kertautuu ja vie enemmän voimia, jos menetyksiä ja vastoinkäymisiä on elämässämme läsnä useita samanaikaisesti.

Aivan aluksi emme voi uskoa tapahtunutta todeksi elämme sokkivaihetta. Voimme kieltää tapahtuneen tai ottaa siitä vain osan vastaan. Reagointimme voi vaihdella lamaannuksesta voimakkaaseen tunneraktioon. Tällä tavalla suojaamme itseämme vaikean asian tai menetyksen kohdatessa. Pikku hiljaa alamme ottaa selvää tapahtumasta, mitä tapahtui ja miten, asiaa kerrataan, jotta siitä tulee itselle selkeä mielikuva. Reaktiovaiheessa keskitytään käytännön asioihin ja niiden eteenpäin viemiseen. Arkinen toimita vie eteenpäin. Surun käsittely menetyksen tai vastoinkäymisen osalta alkaa, se tuo mukanaan ikävän ja kaipauksen. Tämän lisäksi voi olla pelkoa selviytymisestä, vihan ja katkeruudenkin tunteita menetyksestä tai vastoinkäymisestä. Tässä kohdassa kohdataan koko tunteiden kirjo ja ne vaikuttavat meihin kaikkiin yksilöllisesti. Kun alamme sopeutua surun tuomiin muutoksiin kohtaamme menetyksen tai vaikeuden muistona. Muistot nousevat ajoittain pintaan, mutta olemme löytäneet jo uutta suuntaa elämällemme.

Suru koskettaa elämässä monella tapaa ja monelta tasolta mitä enemmän ikää tulee. Surun tuoman menetyksen tai vaikeuden voi myös uudelleenjäsentää osaksi omaa elämää eri tavalla vuosien jälkeen tapahtumasta.  Se voi muuttaa muotoaan ja saada uusia merkityksiä, kun tarkastelemme elämänmatkaamme.

Voimia päiviisi!