Miten puhua vaikeasta asiasta puolison kanssa?

Toisia asioita on helpompi nostaa keskusteluun kuin toisia. Itselle vaikeana koetut asiat on usein niitä, joita ei osaa nostaa osaksi parisuhteen vuoropuhelua. Välttämättä kyse ei ole edes siitä aiheesta vaan siitä tavasta, jolla sen voi nostaa osaksi keskustelua. Jos emme osaa puhua niistä vaikeista asioista puolisomme kanssa, niin kenen kanssa sitten? Kukaan muu ei voi auttaa asiasta keskusteltaessa, paitsi ehkä ammattiterapeutti, jonka kanssa keskusteltaessa ovat molemmat puolisot paikalla. Ilman toista puolisoa keskustelu on arvuuttelua siitä miten toinen asian kokee, eikä se ole rakentavaa.

Puhuminen kannattaa, koska kukaan ei osaa lukea ajatuksiasi, jos et niitä itse ääneen sanoita. Asioiden sanoittamista voi oppia ja opetalla. Kaikilla taidot eivät ole samalla tasolla, ei edes parisuhteessa. Vaikka yhteisistä asioista olisi puhuttu monen monta kertaa on vaikeat asiat usein niitä joista emme osaa melko hyvässäkään vuorovaikutussuhteessa puhua. Se miten puhumme ja viestimme nousee aiemmista ihmissuhteistamme entisen parisuhteen mallista, vanhempien parisuhteen mallista tai siitä tavasta, joka on rakentunut sen oman lähimmän ihmissuhdeverkoston kanssa. Siihen omaan tapaan puhua ja nostaa asioita esille on hyvä pysähtyä. On hyvä pysähtyä siihen miksi se asia on itselle tärkeää sanoa ääneen, mikä siinä itseä mietityttää, harmittaa tai muuten koskettaa. On myös hyvä pohtia etukäteen miten harmittavasta asiasta puolisolle puhuu huomioi ne hänenkin lähtökohtansa keskusteluun.

Joskus sitä ei vain ajattele vaan silloin paukauttaa kaiken sen pahanolon ulos mitään ajattelematta. Siitä voi syntyä riita, pahaa mieltä ja möykky pariskunnan välille mikäli asia jätetään purkauksen jälkeen käsittelemättä. Riitakin voi olla vaan paikkalaastari, joka jätää sen asiakokonaisuuden käsittelemättä loppuun. Pahimmassa tapauksessa toinen poistuu paikalta eikä koskaan ole oikea aika puhua asioista.  Mikäli näitä paikkalaastareita ja puhumatomia asioita alkaa kertyä useita parisuhteeseen tulee niitä iso möykky pariskunnan välille parisuhteessa. Nämä kaikki äkkinäiset toimintatavat voivat rikkoa suhdetta entisestää. Kannattaa pysähtyä ennen toimintaa tai sanaisen arkun avaamista. Apua kannattaa hakea mieluiten ajoissa. Vuosia kestänyt kerättyjen solmujen ja möykkyjen  avaaminen voi viedä enemmän aikaa kuin tuoreeltaan käsiteltävät asiat.

On hyvä myös pohtia mistä tämä ristiriita on syntynyt. Miltä se itsestä tuntuu. Molempien kannattaa katsoa peiliin. Mitä sellaista itse on viestittänyt toiselle ja missä vaiheessa, että toinen on lukenut tilanteen niin eri tavalla kuin itse. On voitu sopia, että toinen tukee ja auttaa, jos jokin asia/hankinta/järjestely on yhdessä sovittu. Sitten, kun auttamisen tai tuen aika on toinen ei sitä ymmärräkään. Solmujen ja möykkyjen syntyyn vaikuttaa niin omat odotukset, unelmat, vuorovaikutuksen problematiikka ja yhteisen ymmärryksen oletukset, jotka ovat sitten jotakin muuta kuin toinen olettaa yhteisen ymmärryksen olevan. Sitä ei ole missään vaiheessa yhdessä vahvistettu mikä se yhteinen ymmärrys  ja toimintatapa sovittavasta asiasta on. Ne on toisinaan hyvä jakaa pieniin osiin, jotta asia ymmärretään yhdessä samalla tavalla.  Tämän blogikirjoituksenkin kukin teistä lukijoista lukee oman ymmärrys- ja kokemusmaailmansa kautta. Jokainen lukija poimii siitä ne itselleen merkitykselliset kohdat. Se on tapa, jolla käsittelemme asioita.

Minua on mietityttänyt/jännittänyt/harmittanut... on hyvä aloitus pohdinnalle vaikeasta asiasta. On hyvä antaa tilaa keskustelussa ja kysyttävä toiselta mitä hän siitä ajattelee tai miten asia hänelle näyttäytyy? On hyvä pohtia yhdessä mitä tämä asia meille ja parisuhteellemme tarkoittaa. Syyttely ei johda mihinkään. Vaikeaa asiaa ei pääse edes peiton alle karkuun, se pysyy mielessämme. On vain uskallettava nostaa se osaksi keskustelua. Toisen kunnioittava kohtaaminen on tässäkin paras tapa lähestyä. On myös hyvä tunnistaa omat tunteensa ja tapansa reagoida niihin.  Entä miten itse  reagoit toisen tunteisiin ja mahdolliseen tunteenpurkauksiin? Mikä siinä on helppo ottaa vastaan entä mikä vaikeaa? Miten tätä tietoa voi hyödyntää asian käsittelyssä, on hyvä myös tarkastella.

Lopuksi avoimuus parin välillä on se, mikä kannattaa säilyttää ja mitä vaalia. Yhdessä ratkaistaan yhteiset asiat, niitä ei saa ratkottua ystävän , työkaverin, isän, äidin tai sisaruksen  kanssa. He antavat/huutavat vain kentän laidalta ohjeita, joukkue kaukalossa kuitenkin tekee ratkaisut. Tässä tapauksessa se joukkue on se pariskunta, joka parisuhdettaan hoitaa.

Hyvää loppuviikkoa!