Lue vinkit miten päästää irti oikeassa olemisen tarpeesta
Tiedätkö sen tunteeen, kun sisälläsi jokin ääni sanoo, että mä tiedän tämän. Tää juttu tai asia on näin! Oikeassa oleminen vahvistaa itsetuntoamme, kun koemme osaavamme tai taitavamme jonkin asian. On aivan luonnollista, että haluamme kokea olevamme osaavia ja taitavia. Jokaisella on oikeus omaan kokemukseen ja näkemykseen. Kuitenkin oikeassa oleminen pahimmillaan voi luoda kitkaa ihmissuhteisiin heikentäen tasa-arvoista vuorovaikutusta.
Pystyt varmaan palauttamaan mieleesi myös sen hetken, kun olet jonkun kanssa keskustellut jostakin asiasta eikä oma näkemyksesi ole päässyt kunnolla edes osaksi keskustelua. Toinen on jo esittänyt varman näin tämä asia on ilmaisun, eikä odota kenenkään sanovan mitään vastaan. Määrätietoisuus ja oman osaamisen näyttäminen on vahvuuksia, mutta mikäli on koko ajan tarve olla oikeassa on hyvä tarkastella mistä se johtuu.
Vain yksi olemassaoleva totuus on varsin absurdia. Aivan pienestä asti meitä opetetaan kuuntelemaan ja kuulemaan muiden mielipiteitä. Meitä opetetaan ja ohjataan kunnioittamaan ja arvostamaan toisen näkemyksiä ja ajatuksia. Silti tämä ei ole itsestäänselvyys ei ihmissuhteissa eikä työpaikka organisaatioissa. Meitä myös ammatillisesti koulutettaan omaksumaan oikeaa ja tutkittua tietoa. On kuitenkin tilanteita, joissa tuota tietoa joutuu arvioimaan ja punnitsemaan onko se aivan läpinäkyvästi oikeaa. On olemassa esimerkiksi tilanteita, joissa joudutaan käymään eettistä keskustelua oikeasta ratkaisusta. Molemmissa ratkaisuvaihtoehdoissa voi olla se oikea näkökulma, se kumpi ratkaisuvaihtoehto painottuu päätöksessä on kiinni siitä miten eettisesti tai lainsäädännöllisesti asiaa tarkastellaan. Oikeasta ratkaisusta voidaan olla montaa mieltä. Asioissa usein on useita eri ratkaisumahdollisuuksia tai näkökulmia. Ne taas linkittyvät asian tarkastelijaan - hänen tietoonsa, taitoonsa ja osaamiseensa käsitellä asiaa.
On hyvä tunnistaa ne tilanteet, joissa jollakin on voimakas halu olla oikeassa ja ne ihmiset, joilla ei ole kuin oma totuutensa. On suotavaa tarkistaa miten itse vastaa tällaiseen keskustelukutsuun. Lähdetkö mukaan hiljaisena vailla mielipidettä, myötäilemään vai uskaltaako nostaa esiin oman näkemyksen tietoisena siitä, että sen esiin nostaminen voi aiheutaa väittelyn?
1. Tarkista ensin omat asetuksesi. Pystytkö esimerkiksi näkemään ja tarkastelemaan samasta asiasta useita eri näkökulmia? Onko keskustellessasi muiden kanssa läsnä halu olla oikeassa ja tietää asioista paljon?
2. Koska olet huomannut ensimmäisen kerran, että sinulla on vahva halu olla oikeassa? Mihin tuo halu tuolloin on liittynyt? Osaatko palauttaa mieleesi mistä halu olla oikeassa on sinulle syntynyt? Miksi se on sinulle tärkeää? Millaisia tunteita oikeassa oleminen sinussa nostaa pintaan? Jos tarkastelet tuota tapahtumaa nykyhetkessä millaisia ajatuksia se sinussa nostaa? Miten se näkyy elämässäsi tänään?
3. Millaiset vuorovaikutussuhteet sinulla on ollut vanhempiisi ja sisaruksiisi? Lapsuuden vuorovaikutussuhteet jättävät meihin jälkensä. Millainen paikka sinulla on ollut osana sisarussarjaasi? Entä perhettä? Miten näet niiden vaikuttaneen tapaasi olla vuorovaikutussuhteessa tai jossakin asiassa oikeassa?
4. Havainnoi itseäsi vuorovaikuttajana, osaatko kuunnella toisen asiaa ja antaa myönteistä palautetta kanssakeskustelijoille? Osaatko tehdä positiivisia huomioita heidän näkemyksistään ja ajatuksistaan? Kerrotko näistä huomioista myös ääneen keskustelukumppanillesi? Tätä voi harjoitella.
5. Anna itsellesi lupa olla väärässä. Väärässä oleminen opettaa ja auttaa meitä kehittymään eniten, se myös vapauttaa. Ei ole pakko ylläpitää tietävän ja osaavan haarniskaa tai statusta sekä omia uskomuksia yllä. Se on raskasta ja työlästä. Kun löysää itselleen vaatimuksia, löysää niitä myös muille. Opit myös ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja ajattelutapoja paremmin.
Iloa ja valoa viikkoosi!