Kriittinen ajattelu - näin tarkistat omat asetuksesi

Kuinka usein luet lehtiä tai kuuntelet uutisia tai jonkun tarinaa arvioimatta sen tarkemmin kuinka totuudenmukaista hänen tarinankerrontansa on? Voin ihan rehellisesti sanoa, että minulle kyllä näin käy ellei tarina itsessään jo herätä ihmetystä. Tähän vaikuttaa myös aiempi tietotaitoni, mutta myös vireystilani. Jokainen tietää, että väsyneenä ei jaksa tehdä ajatustyötä. Aiemmat kokemuksemme, tietomme ja taitomme vaikuttavat myös siihen miten kaikkeen suhtaudumme.

Tätä kuitenkin tapahtuu melko paljon, sillä lehdistömme on siirtynyt jossakin määrin ihan paikallislehti tasollakin tabloidisaatioon. Tabloidsaatio tarkoittaa sellaista ilmiötä, jossa viihteelliset  arvot korostuvat informatiivisuuden kustannuksella. Tässä journalisti pyrkii usein voittamaan tai saamaan toisen häviölle kirjoittamiensa julkaisujen pohjalta. Syntyy draamaa ja jännitystä sekä sen myötä pyritään saavuttamaan itselle sankaruutta. Ei välitetä niin faktoista tai asioiden todenmukaisuudesta. Pääasia on sillä mitä julkaistaan, kun halutaan luoda mielikuvia. Kirjoitusten tarkoitus on vaikuttaa ihmisten tunnekokemuksiin niin kirjoitukseen liittyvän henkilön näkökulmasta tai lukijan.

Jos pidämme jotakin tahoa luotettavana, kyseenalaistammeko koskaan sen toimintaa, julkaisuja ja kertomuksia?  Verkossa on koko ajan enemmän valeuutisia, jotka pyrkivät ohjaamaan ihmisiä toimimaan tietyllä tavalla. Oletko koskaan havahtunut siihen, että jokin uutinen jonka olet lukenut onkin valeuutinen? Lehdistöllä, kun on mahdollisuus kirjoittaa monesta asiasta ilman, että he joutuvat kantamaan siitä mitään vastuuta. Ei ole väliä onko juttu totta vai tarua. Tällaisissa tapauksissa jutuissa harvemmin on kuultu sen kaikkia osapuolia. Oikaisuvaatimus tai julkisen sanan neuvosto (JSN) ei aina muuta asiaa. Opiskelijaryhmää on kutsuttu lahkolaisiksi, mutta siihen ei puututa, kun se liittyy tiettyyn yritykseen. Yrityksillä on heikko suoja julkiselle kirjoittelulle. Yksityishenkilöllä suoja on parempi.

Kriittinen ajattelu on enemmän kuin pelkkää kriittisyyttä.

1. Kriittisessä ajattelussa ei tyydytä vain tarjolla oleviin lähtökohtiin vaan lähdetään laajentamaan ajatusta. Pyritään löytämään syvempiä, parempia ja selkeämpiä perusteluita niin puolesta kuin vastaan. Onko tämä  mahdollista?

Kuullessasi seuraavalla kerralla jotakin tai lukiessasi uutisia pohdi seuraavia asioita:

• Kuka kertoo viestin, edustaako hän  itseään vai toimiiko hän jonkun toisen edustamana?
• Mistä lähtökohdista hän kertoo asiaa?
• Kuka on viestille valittu kuulija?
• Mihin viestillä pyritään, mikä on sen tavoite?

2. On varauduttava siihen, että kriittinen ajattelu voi rikkoa alkuperäisen asetelman tai oletuksen. Se voi siis olla väärä. Aiempia näkökulmia voi siis hylätä.

   > Onko tehdyt tulkinnat tehty oikein?

   >  Muistetaanko asiat niinko ne ovat, vai ovatko faktat muistivääristymiä?

   >  Onko itse esitetty "statement" eli itse luotu fakta.

3. Itselle tutut ja turvalliset käsitteet on hyvä myös ottaa tarkasteluun.  Käsitteet voi asettaa mielikuvassa vaikka johonkin kuvaan tai ääneen ja loitontaa sitä itsestä. Voi tarkastella muuttuuko  näkemys käsitteistä? (NLP-menetelmä) Voiko omissa käsitteissä olla korjaamisen varaa?

4. Kuinka monta tositarinaa olet kuullut? Kenelle tarina on tosi? Onko se sinulle tosi? Millainen on mielestäsi tositarina? Kenen suulla tarinaa kerrotaan?

5. Millaiset uskomukset sinua ohjaavat? Niiden pohjalta teet havaintoja ja havaintojen pohjalta tarkastelet uskomuksesi. "Uskonko siihen, että se mihin uskon, vaikuttaa elämääni enemmän kuin uskonkaan" (Saku Tuominen &  Annamari Heikkilä 2016)

Iloista kevään jatkoa!