Kateus koskettaa meitä jokaista - miten tunnistaa kateuden syyt ja ottaa tunne omaksi voimavaraksi
Arvotamme sen mitä saamme, miten meitä kohdellaan ja miten meidän kanssa toimitaan oman sisäisen maailmamme kautta. Jo pelkästään oman perheemme sisällä havainnoimme omaa asemaamme suhteessa muihin. Olemmeko riittävästi? Katsomme ja tarkkailemme samoja asioita, jotka ovat meille itsellemme tärkeitä ja siten miten nämä asiat toteutuvat ympäristömme vuorovaikutussuhteissa ja käytöksessä. Mikäli koemme jäävämme vähemmälle tunnemme kateutta siitä mitä joku toinen saa enemmän, osaa tai taitaa paremmin.
Kokiessamme osamme eriarvoisiksi kateus nostaa päätään. Samat asiat ovat läsnä niin sisarusten välillä kuin työyhteisössä: tarpeet, toiveet ja pelot. Nämä ovat usein tiedostamattomia, mutta vaikuttavat siihen miten koemme oman paikkamme niin sisarussuhteissa kuin työpaikalla. Työyhteisön ja perheen dynamiikka on pitkälti samanlainen ja siten myös toimintamme niissä. Lapset kilpailevat vanhempiensa huomiosta ja samalla tavoin työntekijät kilpailevat esimiehen huomiosta. Jokaisella on sisäinen tarve puolustaa omaa asemaansa yhteisöissä. Lasten pieni ikäero vaikuttaa kateuden määrään - läheinen kehitysikä. Työntekijät kadehtivat samassa urakehitysvaiheessa olevaa työtoveria herkemmin. Kun, koetaan jonkun saavan erityiskohtelua vaikuttaa se epäoikeudenmukaiselta. Epäoikeudenmukainen kohtelu loukkaa aiheuttaen kielteisiä tunteita, turvattomuutta ja pahimmillaan haavoittaa yksilön itseluottamusta. Periaatteet, joiden mukaan ihmistä kohdellaan tulisi olla yhtenevät. Periaatteiden ollessa samat, vaikka kohtelu olisi erilaista vähentää se eriarvoisuuden tunnetta ihmisten välillä.
Kateuden tunne saa meidät kokemaan itsemme huonommaksi, osaamattomammaksi, taitamattomaksi, vähempi arvoiseksi tai voimme kokea toisen osaamisen sellaisena, jota hän ei ole omalla osaamisellaan tai olemisellaan meidän mielestämme ansainnut. Kateus saa alkunsa joko todellisesta tapahtumasta tai uskomuksen luomasta kuvitteellisesta asetelmasta. Tällöin vertaamme itseämme muihin ja heidän osaamiseensa ja taitoihinsa. Yhden määirtelmän mukaan naiset kadehtivat sosiaalisia suhteita ja taitoja, miesten kadehtiminen liittyy enemmän valtaan, menestykseen ja sosiaaliseen statukseen. Sanoisin kuitenkin, että kyllä naisetkin kadehtivat menestymistä.
On hyvin yksilöllistä kuinka paljon kateuden tunteet vaikuttavat meihin ja meidän käytökseemme. Se on osa sosiaalista olemistamme. Kateus elää jo lapsuuden saduissa, kaikki muistavat Tuhkimon tarinan tai kuinka Lumikki päätyi asumaan seitsemän kääpiön kanssa. Kateus on yksi seitsemästä kuolemansynnistä ja se on merkki ihmisen pahansuopuudesta. Kateuden on katsottu olevan ihmiskunnan kehittymisen ja kehittämisen moottori sen ihmisten välille luoman kilpailuhengen kautta. Kateus, joka aiheuttaa toiselle pahaa pahansuopuuden kautta on pidetty kautta aikojen tuomittavana. Kateuden voi valjastaa itselle myös voimaaraksi ja pyrkiä itse saavuttamaan samaa hyvää mikä toisella on oman toiminnan ja oppimisen kautta. Hyvän kateuden kautta voidaan esimerkiksi työelämässä pyrkiä kilvoittelemaan ja kannustamaan ihmisiä kehittämään itseään. Paha kateus on vihamielistä ja katkeroittavaa, jossa pyritään tuhoamaan toisen onni tai mitätöimään hänen onnistumisensa.
Kateuden tunnustaminen itselle vaatii ihmiseltä itsetuntemusta, itsetuntoa, nöyryyttä ja henkistä kypsyyttä. Kun meillä on riittävän hyvä itsetunto on meidän helpompi kohdata kateuden aiheuttamat ahdistavat tuntemukset ja suuntaamaan energiamme omaan elämäämme kadehtimisen sijaan. Positiivisen energian jakaminen ja kanavoiminen rakentavaksi sillaksi itsemme kehittämiseen, toimintaamme ja omaan suoriutumiseemme kykenemme toimimaan aivan yhtä hyvin kuin kateudemme kohde. Kannattaa siis työstää itsensä kanssa sitä mitä kadehtii ja mistä tuo tunne nousee. On myös hyvä tehdä omia tavoitteita miten itse pystyisi tuohon samaan kuin kateuden kohde. Mitä asioita tulee oppia, hallita ja osata. Harjoittelun polku kannattaa tehdä pienin askelin niin pian huomaat olevasi jo tavoitteissasi.
Aurinkoisia kesäpäiviä!
Lähteet:
Lundell, S., Kateus työyhteisössä 2008
Vesterinen, P-L., (toim.). Kateus työelämässä 2013