Ihmisenä ihmiselle - läheisenä läheiselle

20.12.2020

Mietin jonkin aikaa mistä kirjoittaisin tänä jouluna blogikirjoitukseni. Päätin kirjoittaa siitä miten monella eri tavalla me ihmiset voimme olla ihmisiä ihmisille - siis toisillemme. Läheinen voi olla toiselle, vaikka tämä ei olisi sukua tai syntyä itselle. Voimme kohdata toisemme läheisenä, vaikka arvomaailmamme, näkemyksemme tai ajatuksemme ei millään tavalla kohtaisikaan. Voimme aina kuitenkin arvostaa toisiamme jollakin tasolla, jonkin tarinan, elämänkokemuksen, näkemyksen ja ennenkaikkea ihmisen ainutkertaisuuden valossa. Jokaisessa meissä aivan varmasti on jotakin kaunista, kukaan ei ole läpensä paha tai hyvä. Meissä on särmiä, joita joku yrittää hioa itsestään enemmän pois kuin joku toinen. Olemmehan ainutkertaisia.

Tämä vuosi on ollut kaikin puolin kummallinen vuosi. Se on riisunut meistä ja meiltä pois paljon sellaista mihin olemme tottuneet. Rajoittanut liikkumistamme, olemistamme ja sosiaalisia suhteitamme.  On ollut pakko opetella elämään uudella tavalla ja koen jotenkin, että minut on tiputettu ihmisyyden "ruohonjuuritasolle". On ollut pakko opetella olemaan itsensä kanssa, perheensä kanssa ja koko ympäröivän maailaman kanssa niin eri tavalla kuin aiemmin. Kanssaihmiset on tarvinnut huomioida aivan eri tavalla kuin ennen. Meillä on joukossamme "näkymätön vihollinen", jota vastaan koko maailma pyrkii taistelemaan.  Parhaiten olemme pitäneet huolta toisistamme olemalla etäällä, suojautumalla kasvomaskilla, huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta ja olematta sosiaalisissa lähikontakteissa. Meistä on tullut etätyöskentelyn ja sosiaalisten etäkontaktien ammattilaisia kuluneen vuoden aikana.

Toisinaan  hoitotyön ammattilaisena olen ollut huolissani niistä kirjoituksista, joissa on sanottu, ettei kasvomaskista olisi hyötyä. Noita kirurgisia kasvomaskeja on käytetty jo vuosikymmeniä ennaltaehkäisemään leikkaussalissa hoitavan henkilökunnan mikrobien siirtymistä hoidettaviin potilaisiin leikkauksien aikana. Sinä aikana, kun meille on aivan suora tartuntaportti elimistössämme auki. Tästä on aivan selvää tutkimusnäyttöä olemassa, joka tukee kasvomaksin hyödyllisyyttä mikrobitartuntojen ennaltaehkäisyssä. Eihän niitä maskeja siellä salissa muuten käytettäisi ellei niillä infektioita saisi torjuttua. Infektioiden torjunta on hyvin keskeisessä osassa hoitotyötä. Hoitoon liittyviä infektioita pyritään torjumaan hyvin systemaattisesti. Pahimmilaan hoitoon liittyvät infektiot voivat aiheuttaa jopa 200-500 miljoonan euron lisäkustannukset. Pelkästään leikkausalueen infektio voi kustantaa 18 000 euroa (medidiaaniarvo). Tähän vaikuttaa paljon mikä infektion aiheuttaa onko kyseessä resistentti bakteerikanta, joka vaikuttaa lisäämällä hoitopäiviä määrää sairaalassa ja/tai teho-osastolla. Pahimmillaan se voi vaikuttaa koko osaston toimintaan aiheuttaen toiminnan uudelleen järjestelyä mm. muiden leikkausten siirrot tms. Yksikölle tulee tulon menetyksiä ja kustannukset kasvavat. Kysymyksessä on siis isot rahat. Siksi tutkittua tietoa käytännöistä, jotka vähentävät infektioita on hyödynnetty pitkään hoitotyössä. Tänä aikana me kykenemme välittämään toisistamme suojaamalla itseämme ja muita käyttämällä kasvomaskia ja huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta.

Kirjoitin tuossa alussa, että on tullut opeteltua olemaan itsensä kanssa myös eri tavalla "ruohonjuuritasolla". On joutunut pettymään, kun ei ole voinut tavata ystäviä samalla tavalla kuin aiemmin. Monta halausta on jäänyt antamatta, monta tapaamista on jäänyt tapaamatta, monta reissua on jäänyt tekemättä ja monta muuta asiaa on jäänyt odottamaan itseään. Olen aina ollut melkoinen elohiiri ja tykännyt siitä, että pääsen liikkumaan ihmisten ilmoille. Se on osa syvää minuuttani, en ole mikään kotona ja paikallani viihtyvä tyyppi kovin pitkää aikaa kerrallaan. Olen kuitenkin pyrkinyt suhtautumaan tähän vuoteen ja aikaan, että tätä tämä elämäni on nyt. Vuoden päästä tilanne on varmasti toinen. Olen kuitenkin pitänyt tärkeänä, että iäkkäät vanhempamme ja sukulaisemme säästyisivät tältä taudilta. Jotkut tuttavat eivät ole säästyneet ja ovat olleet sairauden aikana tosi huonossa kunnossa. Vielä emme tiedä, mitä kaikkea tuo virus aiheuttaa, mutta koko ajan tehtävä tutkimustyö kertoo pitkäaikaisistakin jälkioireista.

Tämä on koskettanut kaikkia läpi maailman ja kaikki pyrkivät toimimaan yhteisen hyvän eteen parhaaksi katsomillaan tiedoilla, taidoilla ja sillä osaamisella mikä kussakin maassa ja kulttuurissa on. Olemme lähtökohtaisesti kaikki eriarvoisessa asemassa monella tasolla ihmisinä ja maina. Vuosi on haastanut meitä fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja henkisesti sekä taloudellisesti. Tämä on vaatinut kaikilta pitkämielisyyttä ja vaatii varmasti vielä alkuvuodestakin. Rokotusten tuloksia pääsemme kuulemaan ja saamaan niitä itsekin vuoden vaihteessa. Tänä jouluna minulla on vain yksi toive, saammehan vielä vanhan entisen jollakin tapaa takaisin.

Ihmisenä ihmiselle teille lukijani.

Hyvää joulun aikaa ❤


Lähteet:

Duodecim Oppiportti infektioiden torujunta-verkkokurssi